“Haluan olla asianuntijana turvaamassa meille kaikille päijäthämäläisille yhdenvertaiset ja sujuvat sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen palvelut lähellä kotia.”
Martti Talja 
Professori, erikoislääkäri
Aluevaltuustoon asiantuntemusta
- Eläkkeellä keskussairaalan johtajan virasta. Kansanedustaja 2015-2019.
- kirurgian ja urologian erikoislääkäri. Väitöskirjani valmistui vuonna 1986
- Itä-Suomen yliopiston urologian dosentti vuodesta 1990 ja tieteellisistä ansioita sain professorin arvonimen vuonna 2005
- toimin urologian yksikön johtajana PHKS:ssa ja KYS:ssä.
- vuodesta 1993 olen toiminut Päijät-Hämeen sairaanhoitopiirin johtavana lääkärinä
- vuosina 2007-2015 Päijät-Hämeen keskussairaalan johtajana.
- Kuntaliiton hallintoylilääkäri vuosina 2002-2003 ja osallistuin mm. hoidon saatavuutta koskevan lainsäädännön valmisteluun STM:ssä.
- kansanedustajana vuosina 2015-2019, ollen sosiaali- ja terveysvaliokunnan, työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan ja suuren valiokunnan jäsen.
- Karjalan Liiton liittovaltuuston varapuheenjohtaja ja Vuoksenranta-seuran kunniapuheenjohtaja.
- 40 vuoden ajan helsinkiläisen vanhuspalveluja tuottavan Omakotisäätiön hallintotehtävissä.
- Lahden valtuuston ja kaupunginhallituksen jäsen
- Päijät-Hämeen Omaishoitajat ry:n puheenjohtaja
- Kaarisilta ry:n hallituksen jäsen.
- Harrastukseni ovat laaja-alaisia karjalaisesta perinnetyöstä sosiaali- ja terveydenhuollon muutoksen seuraamiseen ja kommentointiin.
Blogit
Aluevaltuutetut päättävät sote- ja pela- palvelut
Tammikuun aluevaaleissa valitaan suoralla kansanvaalilla Päijät-Hämeen aluevaltuusto. Valtuutetut tulevat päättämään hyvinvointialueen sosiaali-, terveys- ja pelastuspalveluiden palvelupisteistä ja niistä saatavista palveluista alueen väestön parhaaksi. Aluevaltuusto aloittaa toimintansa 1.3.2022. Loppuvuoden aikana päätetään […]
Yhteistyöllä laadukkaampia palveluja
Tulevaisuuden hyvinvointialueella yksityiset ja julkisomisteiset yritykset sekä kolmas sektori täydentävät julkisen sektorin palveluja esimerkiksi palvelusetelein ja henkilökohtaisella budjetoinnilla. Tämä mahdollistaa myös pienille ja keskisuurille hoito- ja hoiva-alan yrityksille ja järjestöille palvelujen […]
Hyvinvoinnin edistämiseen tarvitaan yhteistyötä
Keskeinen ja tulevaisuuden terveyttä lisäävä ja kustannuksia säästävä hyvinvointialueiden sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämistavoite on ehkäisevään ja ennakoivaan työhön panostaminen. Kroonisten sairauksien kuten sokeritaudin, sydän- ja verisuonisairauksien sekä tuki- ja […]
Aluevaaleissa päätetään sote- ja pela- palvelut
Tammikuun aluevaaleissa valitaan suoralla kansanvaalilla Päijät-Hämeen aluevaltuustoon valtuutetut. He tulevat jatkossa päättämään hyvinvointialueen sosiaali-, terveys- ja pelastuspalveluiden palvelupisteistä ja niistä saatavista palveluista alueen väestön parhaaksi. Aluevaltuusto aloittaa toimintansa 1.3.2022. Loppuvuoden […]
Ilman osaavaa henkilöstöä ei ole palveluja
Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymässä laadittiin vuonna 2019 yhtymälle muutosohjelma talouden tasapainottamiseksi. Ohjelman tavoite määriteltiin seuraavasti: ”Muutosohjelma on toiminnanmuutoksen moottori ja sen tavoitteena on seuraavan viiden vuoden aikana rakentaa Päijät-Hämeeseen asukkaiden palvelutarpeisiin vastaava, […]
Aluevaaleilla valitaan sote- palveluiden päättäjät
Päijät-Sote järjestää jo nyt päijäthämäläisten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut Heinolan ja Sysmän peruspalveluja lukuun ottamatta kokonaan. Myös pelastustoimi hoidetaan alueellisesti. Tulevalla hyvinvointialueella kaikki nämä palvelut kootaan saman järjestäjän vastuulle. Olen […]
Päijät-Hämeellä lyhyt reitti hyvinvointialueeksi
Hyvinvointialueiden toiminnan aloittaminen 1.1.2023 alkaen on suurin hallinnon uudistus sitten vuoden 1865, jolloin asetuksella siirrettiin kirkkopitäjien vastuulla olleet maalliset asiat maalaiskuntien tehtäväksi. Harvoissa kaupungeissa maallinen hallinto oli kuulunut jo vuosisatojen […]
Kunnat päättävät sote-rahoituksesta
Kunnat päättävät sote-rahoituksestaKunnat vastaavat edelleen vuonna 2022 sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituksesta myös Päijät-Hämeessä, vaikka Päijät-Sote vastaa palveluiden järjestämisestä saamaansa rahoituksen puitteissa. Sosiaali- ja perusterveydenhuollon rahoituksessa on perinteisten tarpeiden lisäksi huomioitava […]
1. Palvelut kohdennetaan oikeudenmukaisesti päijäthämäläisten tarpeiden mukaan
Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut sekä pelastustoimen palvelut järjestetään kaikille päijäthämäläisille yhdenvertaisesti ja laadukkaasti. Aivan liian moni perhe, nuori, työikäinen, vammainen tai ikääntynyt on vailla tarvitsemiaan hoito- ja hoiva palveluja.
Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen palvelujen uudistuksessa järjestämisvastuu siirtyy kunnilta hyvinvointialueille. Päijät-Hämeessä on tehty kattavien sosiaali- ja terveyspalveluiden eteen työtä 15 vuoden ajan, tästä on hyvä jatkaa.
Tarveperustaisesta palveluiden rahoituksesta vastaa valtio kuntien sijaan. Päijät-Hämeen hyvinvointialue tulee saamaan lisärahoitusta, mikä tulee käyttää oikeudenmukaisesti ja tarvearvioon perustuvasti erityisesti lasten ja perheiden varhaiseen tukeen, kaikenikäisten päihde- ja mielenterveystyöhön, vajaatyökykyisten arviointiin ja kuntoutukseen. Ikääntyneiden, omaishoidettavien ja vammaisten palvelut kotiin tulee järjestää.
2. Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden saatavuuden ja yhteentoimivuuden parantaminen sähköistä asiointia hyödyntämällä
Harjun Terveys on parantanut olennaisesti hoidon saatavuutta Lahdessa, Iitissä ja Kärkölässä käyttöön otettujen sähköisten palveluiden ansiosta.
Digitalisaatio mahdollistaa tutkimus-, hoito- ja palvelusuunnitelman teon ensimmäisellä kontaktilla ammattilaiseen joka puolella maakuntaa. Tarvetta vastaava hoito on mahdollista aloittaa heti. Asiakas pystyy lähettämään omamittaustietojaan, seuraamaan hoitoaan ja varaamaan sopimuksen mukaisia näytteenotto- ja vastaanottoaikoja. Niille, joilla ei ole digitaitoja järjestetään vastaanotot nykyiseen tapaan henkilökohtaisesti.
3. Toiminnan painotuksen siirtäminen raskaista palveluista ehkäiseviin ja ennakoiviin palveluihin
Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen tavoitteena on edistää sairauksien varhaista toteamista ja lisätä sairauksien ennaltaehkäisyä.
Terveyden- ja hyvinvoinnin edistäminen on kuntien ja hyvinvointialueiden yhteinen tehtävä. Kunnissa tehtävä on laaja-alainen koskettaen kuntien koko toimialaa koulun opetuksesta ja kasvamisen tuesta aina rakennussuunnitteluun. Yhdistysten tarjoamat neuvontapalvelut ja vertaistuki yhdessä seurakuntien kanssa on välttämätön.
Hyvinvointialueiden tehtävä terveyden edistämisessä on tukea jo sairastuneita omahoidon toteutuksessa ammattihenkilöiden ohjein. Koskaan ei ole liian myöhäistä tehdä omassa elämässään terveyden edistämisen tekoja.